Olemmeko itse järkevämmän tekemisen jarruja?

11.5.2016

Valtakunnallisen Taloushallinnon runkoverkko –hankkeen teettämä ”Arjen haasteet mikroyrittäjän taloushallinnossa” tutkimus osoitti mielenkiintoisia asioita siitä, miksi taloushallinnon sähköistäminen ja digitalisointi etenee takkuisesti. Siitäkin huolimatta, että kaikki välineet ovat olemassa ja ne toimivat. Eivätkä edes maksa paljon mitään.

Paperittomaan toimistoon en usko itsekään, vaikka siitä on puhuttu niin kauan kuin olen työelämässä ehtinyt olla. Mutta silti asioita voi digitaalisesti hoitaa paljon paremmin, tehokkaammin, virheettömämmin ja nopeammin. Erityisesti PK-sektorilla sähköisen taloushallinnon täysimääräiseen käyttöönottoon on vielä matkaa. Tehdyn tutkimuksen mukaan vain 17 % mikroyrityksistä oli siirtynyt taloushallinnossaan digiaikaan.

Yhteisiä haasteita kaikille yrittäjille olivat myyntilaskutus ja kulukuittien käsittely. Myyntilaskutuksen haasteet liittyivät ensisijaisesti omien palvelujen hinnoitteluun. Kuittien käsittelyssä monivaiheiset manuaalivaiheet koetaan kuitenkin yhdeksi työläimmäksi osa-alueeksi.

Palveluita pidetään kalliina, mutta samalla ei lasketa omalle työlle hintaa. Tutkimuksessa mikroyrittäjät viestittivät, että sähköiseen taloushallintoon siirtyminen nostaa kustannuksia korotettujen palveluhintojen johdosta. Mutta ennen muuta, myös yrittäjän oman työajan vapautuminen omaan ydinliiketoimintaan pitäisi huomioida päätöksenteossa. Aika harvan yrittäjän käyntikortissa näet lukee ”Paperinpyörittelijä”

Tutkituista mikroyrityksistä 77 % käyttää tilitoimistojen palveluita. Tilitoimistoilla on tässä sähköiseen taloushallintoon siirtymisessä merkittävä rooli. Tilitoimistot voisivat vielä nykyistäkin aktiivisemmin tarjota sähköisiä palveluvaihtoehtoja asiakkailleen ja siten edistää sähköiseen käsittelyyn siirtymistä. Ja näin auttaa asiakkaitaan säästämään omaa aikaansa johonkin muuhun; liiketoimintaan tai vaikkapa perheen kanssa viihtymiseen.

Onko niin, että sähköisten palvelujen käyttöönoton hitaus kumpuaa asenteista? Siitä, ettemme halua nähdä uusia mahdollisuuksia. Säästämme mielellämme parin kahvikupillisen hinnan kuukaudessa tekemällä tuntikausia periaatteessa tarpeetonta työtä? Emmekö me usko tekniikkaan tässä maailmassa, jossa yhdessä matkapuhelimessa on enemmän tietoa meistä itsestämme kuin omassa muistissamme. Yhteiskunnassa, jossa pankkipalvelut ovat maailman moderneimpia, jossa jopa ylioppilaskirjoitukset tehdään jo tietokoneilla?

Yllättävä havainto oli yrittäjien usko, että automaattiset tietovirrat eivät ole luotettavia. Uskommeko me, että kirje tai sähköposti ovat luotettavampia kuin tietoverkoissa suojattuina kulkevat tiedot? Eivät ne taatusti ole.

Johnny Branders
johtaja
Tikon Oy

Oliko
tekstistä
hyötyä?
0
0
Jaa
teksti: